Juuri ilmestynyt uutuuskirja ”Meikkipussin pohjalta” on kirjoittajansa mukaan ns. kalkkunakirjallisuutta (turkeylit), jossa n. 50-vuotiaat ruotivat elämäänsä erotuksena n. 30-vuotiaiden chicklit-kirjallisuudesta. Kyseessä on eräs naisille suunnatun viihdekirjallisuuden lajityyppi (genre), joka sai alkunsa 90-luvulla Helen Fieldingin Bridget Jones -romaaneista. Chicklit-kirjoissa naiset, yleensä sinkut, etsivät paikkaansa ja onneaan niin työelämässä kuin rakkaudessa. Usein chicklit-kirjallisuus onnistuu kertomaan jotakin paljon osuvampaa nykynaisen elämästä kuin ns. korkeakirjalliset teokset.
Kirjan päähenkilö, Tytti Karakoski, on kovin kirjoittajansa Kaisa Haatasen oloinen ammattiaan myöten. Ja hyvä niin. Koska olen saanut olla vuosia Kaisan Facebook-kaveri, oli osa kirjan teemoista jo minulle tuttua hänen viihdyttävien statuspäivityksiensä kautta. Tosin esim. suosikkihahmoni ”Rappukakkaajan” edesottamukset saivat lisävalaistusta.
 |
| Klikkaa isommaksi |
Kirja oli viihdyttävä ja nopealukuinen pakinamaisuutensa ansiosta. Juuri sellainen, jonka infoähkyn rasittama tietotyöläinenkin jaksaa lukea aivojaan liikaa vaivaamatta julkisissa liikennevälineissä tai illalla sängyssä.
Teoksen suurin anti oli se, että kirjan päähenkilö on häpeilemättömän ylpeä keski-ikäisyydestään. Tänä päivänä, kun työttömyys kohtaa juuri +50-vuotiaita, kaivataan keski-ikäisiä esikuvia, jotka osoittavat positiivisella tavalla, että ei tässä olla vielä vanhainkodissa kuola poskella vaan edelleen kehityskelpoisia yksilöitä.
 |
| Klikkaa isommaksi |
Keski-ikäiset niputetaan senioreihin tai harmaisiin panttereihin, joille kyllä kehitetään ja tarjotaan palveluita, mutta n. 50-vuotiaat putoavat markkinoilla kolmikymppisten ja kuusikymppisten väliin. Osuvasti kirjan päähenkilö Tytti parahtaa: ”Miksi yrittäjät eivät ymmärrä puoliharmaan keski-ikäisen rahan mahdollisuuksia?”
Voisiko turkeylit-genre palauttaa ”cooliuden” myös n. 50-vuotiaille ja heidän elämäntyylilleen? Olisiko hipstereiden sijaan markkinoiden aika huomioida tantsterit/fabsterit tai midsterit?
Kaisa Haatanen - poikkeuksellinen esikoiskirjailija
 |
| Klikkaa isommaksi |
Kustantamolle Kaisa Haatanen on mielekäs kirjailijakiinnitys. Ensinnäkin Kaisa julisti haluavansa kirjoittaa menestyskirjan. Toiseksi hänellä on hyvät suhteet mediaan. Lisäksi hän on työskennellyt pitkään kirja-alalla, joten hän tuntee kustantamoiden ja jälleenmyyntikentän kommervenkit sekä osaa suhtautua oikealla tavalla niiden vaatimuksiin. Syksy on kirja-alan kiireisintä aikaa ja siksi kirjailijan on tehtävä kaikkensa teoksen eteen sen myyntiä edistääkseen: on kirjakauppakiertueet, on kirjamessuja, on haastatteluita eri medioissa ja uutta kirjaakin pitäisi siinä samalla kirjoittaa.
Mitä esikoiskirjailijan kannattaisi nyt tehdä?
Jotta esikoiskirjan medianäkyvyys ja suosio ei jäisi hyödyntämättä ja se edistäisi myös tulevan kirjan myyntiä, olisi esikoiskirjailijan/kustantamon syytä tehdä edes nämä ilmaisten sovellusten avulla (tai sitten maksaa osaavalle ammattilaiselle alla olevien ratkaisujen perustamisesta ja hoitamisesta):
- Perustaa virallinen, ns. official kirjailijasivu Facebookiin ja postata sivulle verkkomediaosumat ja kirjakiertuetiedot.
- Ryhtyä keräämään sähköisen uutiskirjeen tilaajia ja lähettämään faneille säännöllisesti tietoa uusista painoksista, kirjakauppakiertueista, kirjamessuilla olemisesta ja muista ajankohtaisista tapahtumista. Tämä onnistuu esim. ilmaisen ja hyvän MailChimp-sovelluksen avulla.
- Aktivoitua enemmän myös Twitterissä ja Instagramissa esim. postaamalla kuvia kirjan sitaateista hashtagilla #MeikkipussinPohjalta, kuten bloggaaja on tehnyt tämän bloggauksen kuvituksessa.
- Yhdistää Instagram-tili IFTTT-sovelluksen kautta Twitter- ja Facebook-tiliin, jotta kiertuekuvat ja -tapahtumat leviävät helposti useampaan kanavaan.
- Livestriimata videolla kiertuetunnelmia helppojen mobiilikäyttöisten sovellusten, kuten Periscopen, Instagramvideoiden ja SnapChatin avulla.
- Hankkia oma domain ja perustaa ”kotisivut” esim. WordPress-blogiin, jonne kirjata tunnelmia kieruteilta ja tulevan kirjan kirjoittamisesta sekä koota mediaosumat ja eri sosiaalisen median kanavat sisältöineen.
- Mikään ei myöskään estä mainostamasta kirjaa kustannustehokkaasti ostopaikkoineen Facebookissa ja Twitterissä.
 |
| Klikkaa isommaksi |
Onnea tuoreen esikoiskirjan myyntiin ja seuraavan kirjan kirjoittamiseen, Kaisa :)
Tämä ei ole maksettu mainos, koska bloggaaja osti ihan itse e-kirjan Meikkipussin pohjalta.
Sinua voisi kiinnostaa myös aikaisemmat bloggaukseni:
Miten Jane Austen julkaisi tänään?
Kaikki kirjailijat voisivat tehdä sofioksaset
Jane Austenin uran alku ei ollut niin ruusuinen kuin jälkeenpäin tullut suosio antaisi ymmärtää. Hän kirjoitti aikana, jolloin naisten tuli pikemminkin havitella hyvää naimakauppaa kuin kirjailijan uraa ja julkaista tekstinsä joko miehen nimellä tai nimettöminä. Siitä huolimatta Jane Austenilla oli tarinankertomisen palo ja vakaa tahto saada itsensä elätettyä kirjoituksillaan.
Myös aloittelevia kirjoittajia mietityttää, miten he saisivat tekstinsä julkaistua ja/tai kustannussopimuksen, jotta itseään voisi kutsua kirjailijaksi. Nykyään on verkossa tarjolla monia työkaluja ja mahdollisuuksia, joilla moderni ”Jane/John Austen” saa tekstinsä julkaistua ja jopa hankittua sillä tuloja.
Tarinankertomisen palo ja kirjoittajayhteisöt
Mutta ennen kuin tuleva kirjailija häikäistyy verkon mahdollisuuksista, on hänen omattava sisältä päin tuleva tarinankertomisen tarve, jotta pitkäikäinen ura kirjoittajana on mahdollinen. Oli kyseessä sitten romaani, runo- tai tietoteos, on sen kirjoittajan uskottava, että hänellä on jotakin suurta yleisöä kiinnostavaa sanottavaa. Tätä tarinankertomisen tarvetta voi jalostaa kirjoituskursseilla tai verkon kirjoittajayhteisöissä, joissa saa palautetta teksteistään ja tukea kirjoittajan uralla.
Kirjailijuus edellyttää kai kustannussopimusta?
Miten muuten saada itsensä kustantamojen tietoisuuteen kuin lähettämällä sinne käsikirjoituksia? Menestymällä kirjoittajana verkossa. Tosin siinä tapauksessa aloitteleva kirjailija ei enää tarvitse kustantamojen apua. Yksi menestyneimmistä omakustanteiden julkaisijoista on amerikkalainen scifikirjailija Hugh Howey, joka aloitti uransa e-kirjailijana eli julkaisemalla tekstejään verkossa. Hän on sittemmin solminut kustannussopimuksia, mutta samalla pidättänyt itsellään oikeudet myydä teoksiaan suoraan esim. Amazon verkkokirjakaupan kautta.
On selvää, että englanninkielinen kirjallisuus saa huomattavasti suuremman yleisön, mutta kielialueella myös kilpailu lukijoista on kovempaa. Mikään ei tosin estä tuottamasta tai käännättämästä tekstejään muille kielille, jolloin myös tavoittaa suuremman lukijamäärän.
Mitä muuta apua digiajan kirjailija saa verkosta?
Paitsi, että tulevaa kirjailijaa kiinnostaa tekstiensä saattaminen yleisön luettavaksi, häntä kiinnostaa myös mahdollisesti hankkia kirjoituksillaan tuloja.
Siihen tarjoaa apua helppokäyttöiset julkaisu- ja markkinointisovellukset:
- Blogit > WordPress, Blogger, Tumblr
- Julkaisupalvelut > Kirjoitaitse.fi, BoD - Books On Demand, Type & Tell, Kindle direct publishing, PressBooks
- Markkinointi sosiaalisessa mediassa > Facebook, Twitter, Pinterest, Instagram, YouTube
- Helppo kotisivualusta > Kotisivukone
- Verkkokauppasovellukset > Holvin verkkokauppa, Kotisivukoneen verkkokauppa, Valmisverkkokauppa.fi
- Hakusana- eli Adwords-mainonta
Digiajan omakustannekirjailija = yrittäjä
Verkossa toimiva omakustannekirjailija on käytännöllisesti katsoen yrittäjä. Hän kantaa vastuun tekstin tuottamisesta, sen oikoluettamisesta/kielenhuollosta ja/tai käännättämisestä, julkaisemisesta ja markkinoimisesta.
Ei riitä, että markkinoi ainoastaan teostaan, on myös luotava henkilöbrändi kirjailijana, jotta yleisö ja media kiinnostuisivat ja löytäisivät teokset. Se ei ole helppoa, mutta ei kirjailijana oleminen ollut helppoa Jane Austenin aikanakaan.
Kirjoittajan kannattaa myös määritellä tavoitteensa: Miksi haluan kirjoittaa? Mitä tavoittelen kirjoittamisellani? Haluanko myös menestyä taloudellisesti? Verkossa on monia mahdollisuuksia, joita hyödyntää kirjoittajan tiellä. Kaikille se ei sovi, mutta tarjoaa tilaisuuden niille, jotka kokevat toimintatavan omakseen.
EDIT: Linkkejä päivitetty 18.7.2017
Aiheeseen liittyvät bloggaukset:
Kaikki kirjailijat voisivat tehdä sofioksaset
Pinterest tuo liikennettä myös kirjaverkkokauppaan
Ei ole kirjaa kansiin katsomista - vai onko?
Huomasin, että olen viimeksi lähes vuosi sitten julkaissut tässä blogissani. Mielenkiintoinen työni on haitannut harrastamista: intensiivisen työpäivän ja -viikon jälkeen ovat aivot kaivanneet muutakin kuin koneen ääressä istumista.
E-kirjamessut olivat ja menivät
Mitä vuoden aikana on tapahtunut? No ainakin järjestin maailman ensimmäiset E-kirjamessut 23.4.2014 yhteistyössä Elisa Kirjan, Magneetto Median, Readberryn ja Blogatin kanssa. Olen kiitollinen kaikille projektiin osallistuneille kirjailijoille/esiintyjille, kustantamoille ja messujen virtuaalikävijöille, jotka päättivät lähteä mukaan, vaikka tämänkaltaista tapahtumaa ei oltu koskaan aikaisemmin tehty.
Tapahtuma toteutui juuri sellaisena, kuin olin aikaisemmassa bloggauksessani Hei, pidetään e-kirjamessut! visioinut:
- Hankitaan tila, oli se sitten kahvila tai kustantamon oma tila.
- Hankitaan kirjailijoita haastateltavaksi ja haastattelijat.
- Hankitaan yhteistyökumppani, joka hoitaa haastattelujen videostriimauksen ja tallennuksen.
- Hankitaan osallistujiksi kuluja jakamaan mm. e-kirjakustantamoita, kirjaverkkokauppoja, julkaisupalveluita tms. tarjoavia yhteistyökumppaneita..
- Hankitaan paikalle myös oikeaa yleisöä tuomaan tunnelmaa.
- Hankitaan sosiaalisen median kuratoija välittämään e-kirjamessujen tunnelmia.
- Perustetaan tapahtuma, päätetään päivämäärä, mainostetaan tilaisuutta ja pidetään e-kirjamessut verkossa!
E-kirjamessut sattuivat haasteelliseen ajankohtaan, jolloin vaihdoin uuteen työpaikkaan ja viimeistelin digitaalisen muotoilun erikoistumisopintoja Arcada ammattikorkeakoulussa. Saatoin siis hyödyntää E-kirjamessut-tapahtumaa varten tuottamaani sisältöä ja sisältömarkkinointia opintojeni lopputyössä.
E-kirjamessut herättivät kiinnostusta
Tapahtuman jälkeen takki oli tyhjä ja aivojen kovalevy täynnä. Halusin keskittyä vain uuteen työhöni. Sain kuitenkin tarjouksen tuottaa E-kirjamessut eräille syksyn messuille, mutta minulla ei ollut ylimääräistä energiaa ryhtyä toimeen. Jouduin siis kieltäytymään. Myös vuodenvaihteessa tuli kyselyä, olenko järjestämässä uusia E-kirjamessuja ja vastaukseni oli kieltävä.
Miksi? Siksi, että minusta pitäisi järjestää kokonaan sähköisen lukemisen ja julkaisemisen messut, sillä E-kirjamessujen kanssa samaan aikaan ja sen jälkeen on syntynyt monta mielenkiintoista sähköisen lukemisen palvelua:
Lukulamppu on kirjamedia, joka tarjoaa uutuuskirjoja ja klassikkoja, kirjailijahaastatteluja sekä kurkistuksia kirja-alan tapahtumiin ja ilmiöihin. Tekijät tekevät erinomaista sisältömarkkinointia monen toimijan kanssa.
Punainen tyyny on mobiilikustantamo, joka tarjoaa aikuista viihdettä sinulle, joka et halua tarinoitasi kuolleella puulla.
Rapport on journalismin joukkorahoituspalvelu, jossa laadukkaita sisältöjä haluavat lukijat ja journalistit voivat kohdata uudella tavalla.
#Kirja on kustantajien yhdessä ylläpitämä kirjasivusto.
Sähköisen lukemisen suosio on kasvussa
Helsingin Sanomat kirjoitti että sähköisten kirjojen myynti- ja lainausmäärät kaksinkertaistuivat vuonna 2014, mutta todellista läpimurtoa ne eivät ole vielä tehneet. Tarvitaan siis edelleen työtä sähköisen lukemisen kulttuurin luomiseksi.
Minusta kirja-alan tulisi ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä yksissä tuumin puuhaaman tapahtumaa/tapahtumia e-lukemisen ympärille. Olen näyttänyt mallia ja konsultoin mielelläni, jos tapahtuman taakse saadaan tarpeeksi itseään likoon laittavia tahoja. Tapahtuma kaipaa paitsi rahoitusta/rahoittajaa myös ihmisiä, jotka ovat valmiit antamaan konkreettisen työpanoksensa markkinoinnin/myynnin, koordinoinnin, suunnittelun, videotuotannon tms. taholta.
Olisiko aika tuottaa e-lukemisen messut?
Koe vielä Twitterissä E-kirjamessujen tunnelmat ja twiitit aihetunnisteella #ekirjamessut:
