10.1.2014

Ei ole kirjaa kansiin katsomista - vai onko?


Selatessani uutta Ellibs e-kirjastoa huomasin, että monessa e-kirjassa oli tunkkainen kansikuva. Olen aina arvostanut kirjataidetta: laadukasta sidosta, kaunista kansipaperia ja kansikuvaa sekä luettavaa fonttia. Puhumattakaan kiinnostavasta esittelytekstistä. Kustantamossa työskennellessäni huomasin, että kauniin kansitaiteen sai samalla hinnalla kuin rumankin. Tapani mukaan möläytin huomioni Twitterissä ja sain siihen hyviä kommentteja:

Sisältö kantta tärkeämpää


Mielipiteet jakautuivat puolesta ja vastaan. Oli niitä, jotka sanoivat, että heitä kiinnostaa vain kirjailija tai teoksen sisältö. Ja tämä pitää paikkansa, jos kirjailija on tunnettu ja mediasta/verkosta löytyy runsaasti esittelyjä ja arvosteluja ko. teoksesta. Mutta jos kirjailija onkin tuntemattomampi tai kyseessä on pahamaineisen vähälevikkinen tietokirja? Silloin teoksen ulkokohtaiset arvot saavat suuremman painon.

Marjo Huhtala heitti Twitterissä haasteellisen kysymyksen:


Tässä mennäänkin henkimaailman puolelle, sillä se on todellakin makukysymys. Markkinoinnissa ja viestinnässä luodaan kirjalle visuaalisilla valinnoilla ja sommittelulla kuten kuvalla, väreillä ja fonteilla visuaalinen konsepti, jonka kohderyhmän edustaja eli lukija tunnistaa muutamassa sekunnissa omaan mielikirjallisuudenlajiin kuuluvaksi.



Teoksen visuaalinen konsepti



Kirjan kannella, esittelytekstillä ja sisällöstä nostetuilla ydinviesteillä on väliä

siinä vaiheessa, kun teosta markkinoidaan ja myydään lukijoille. Mainitsin esimerkiksi onnistuneesta kirjataiteesta tietokirjan Taivas + helvetti, jonka visuaalinen konsepti jatkuu onnistuneesti myös verkkosivuilla ja blogissa.

En koe olevani henkilö, joka lukee kokemuksia yrittäjyydestä. Mutta nähtyäni niteen kirjakaupassa ja -messuilla, sen väri ja fontit vetivät minua puoleensa ja saivat selaamaan teosta. Sisältöä tutkiessani laitoin merkille myös taiton ja kuvien laadukkuuden. Selailu johti siihen, että luin ko. teoksen ja jopa inspiroiduin suosittelemaan sitä yhteisöpalveluissa.



D-pokkarikonseptin tarina


Työskentelin Kustannus Oy Duodecimissa, joka kustantaa mm. terveydenhuoltoalan oppikirjoja. Saimme markkinoinnissa tehtäväksi luoda konseptin, jolla myytäisiin jo ennestään julkaistuja suuren yleisön terveysaiheisia tietokirjoja pokkaripainoksina. Tavoitteena oli saada lukijoiksi laajempi kohderyhmä kuin yleensä terveysaiheisilla kirjoilla on.

D-pokkarien visuaalisen ilmeen loi palkittu AD Jesper Vuori, joka toi tietopokkariin tyylikkyyttä ja huumoria sarjakuvakuvituksen hengessä. Muotoilimme myös teosten nimet uudelleen. Pitkät, polveilevat nimet lyhennettiin yhteen otsikkoon, jota selitettiin alaotsikolla. Takakansi- ja esittelytekstit pidettiin napakoina. Tuloksena oli houkuttelevan näköinen tietopokkari, joka varmasti löysi lukijoikseen niitäkin, jotka eivät olisi ko. teosta selailleet kovakantisena versiona.



Verkossa visuaalisuudella on väliä


E-kirjaa markkinoidessa visuaalisuudella on yhtä suuri merkitys kuin painetussakin kirjassa. Kuvitus- ja promootiokuvilla, videoilla ja verkkosivusuunnittelulla luodaan teosta tukemaan digitaalinen maailma, joka jatkaa sen visuaalista tarinaa verkossa.

E-kirjan markkinoinnissa kannattaa ottaa oppia musiikkiteollisuudesta. Ennen digiaikaa fyysisen tallenteen kansitaide jatkoi musiikin kertomaa tarinaa. Nykyään ladataan kappaleet ja albumit verkosta, mutta visuaalisuus on edelleen tärkeää artistin brändäyksessä, verkkosivustossa, blogissa ja videoilla.

0 kommenttia :

Lähetä kommentti